08 huhtikuuta 2016

Veljesmurha Kirkkonummella vuonna 1910

Weli tapppanut weljensä! Broderdråp i Kyrkslätt!

Tästä dramaattisesta tapahtumassa kertoivat lehdet kesällä 1910, niiden joukossa Uusi Aura:

Uusi Aura, 13.07.1910, nr. 158, s. 4
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
"Veli tappanut veljensä. Miesmurha tapahtui viime lauantai ja sunnuntai välisenä yönä vähän vaille 12 Öfverkurkin kylässä Kirkkonummella. Veljekset, työmiehet Karl Rönnberg ja Wiktor Wilhelm Rönnberg olivat jostakin syystä riitaantuneet sillä seurauksella että Karl Rönnberg löi puukolla veljeään hengenvaarallisesti.
Paikalle haettu lääkäri antoi haavoitetulle ensiavun. Haavoittunutta lähdettiin vielääm Helsinkiin, mutta matkalla kuoli hän. K. Rönnberg oli vähän ennen murhaa aikonut lyödä työmies Liljeströmiä Österbyn kylästä kirveellä selkään onnistumatta kuitenkaan haavoittamaan tätä, sillä isku sattui eväspussiin.  
Rönnbergit asuivan vanhan isänsä luona Öfwerkurkin kylässä elättäen itseään satunnaisella työllä. Murhaaja K. Rönnberg on 32 vuotias ja murhattu 22 vuotias. Murhaaja on vangittu ja poliisintutkimuksen on toimittanut konstaapeli I. Gestrin."

Ihan kovin tarkasti ei Uusi Aura tunnu tapahtumaan tutustuneen, sillä heillä ovat veljekset menneet sekaisin. Kirkonkirjojen ja ruotsinkielisten lehtien, vaikkapa Hufvudstadsbladetin, mukaan murhattu oli 32-vuotias Karl Rönnberg, ja murhaaja hänen 20-vuotias veljensä Viktor.

Hufvudstadsbladetilla on myös lisää tietoa tapauksesta. Lehden mukaan Viktor oli ollut töissä torppari Lundbergilla Österbyssä. Illalla, töiden jälkeen, hän oli saanut käsiinsä litran viinaa, jonka hän oli välimiehen kautta saanut hankittua Helsingistä. Tarjoiltuaan muille viinaa ja nautittuaan sitä itsekin, oli hän lähtenyt kävelemään viinapullo käsissään. Metsätiellä hän tapasi torppari Liljenströmin, joka oli matkalla kohti Österbyta, eväsreppu selässä. Viktor tarjosi tälle huikkaa pullosta, mutta kun Liljenström käänsi selkänsä jatkaakseen matkaa, yritti Viktor lyödä tätä selkään kirveellä. Liljenströmillä oli kuitenkin onnea matkassa, sillä kirves osui reppuun.

Rönnberg ei päässyt kotiin saakka, vaan pistäytyi torppari Bäckmanilla Överkurkbyssä. Täältä hän löysi isoveljensä Karlin. Kun Karl tajusi missä tilassa pikkuveli oli, yritti hän rauhoitella veljeä ja houkutella tätä suuntaamaan kotiin. Yhtäkkiä Viktor veti esiin veitsen ja puukotti isoveljeään vatsaan. Haavoittunut juoksi pakoon, mutta veli seurasi perässä puukko tanassa.

Paikalle rientäneet naapurit ottivat pahasti haavoittuneen Karlin hoiviinsa ja antoivat ensiapua. Pari tuntia myöhemmin paikalle saapui kunnallislääkäri E. Lindén, joka jatkoi hoitoa. Seuraavana aamuna lääkäri lähetti uhrin junan kyydissä kohti Helsinkiä ja kirurgista sairaalaa, mutta Karl Rönnberg menehtyi matkan aikana.

Viktor Rönnberg otettiin kiinni kotoaan isänsä luota.

HBL toteaa myös että murhaaja oli "känd för sitt vilda, obändiga lynne, också som oberusad", eli tunnettu siitä että hänen luonteensa oli villi ja arvaamaton, riippumatta siitä, oliko hän nauttinut viinaksia vai ei.

Keitä olivat Viktor ja Karl Rönnberg?

Veljekset Karl ja Viktor olivat muonamies/torppari Johan Fredrik Rönnbergin ja hänen vaimonsa Gustava Fredrikan (omaa sukua Wicht) poikia. Siskoja ja veljiä heillä oli vaikka kuinka, lapsia perheeseen syntyi nimittäin ainakin kymmenen, joista neljä tosin menehtyi jo lapsena. Vuonna 1878 syntynyt Karl oli perheen vanhin poika, 1890 syntynyt Viktor taas sisaruskatraan nuoremmasta päästä. Lapsuudessa he eivät välttämättä nähneet toisiaan kovinkaan paljon, sillä Viktorin ollessa 4-vuotias Karl oli jo päässyt ripille, ja muutti Vihtiin, mistä hän palasi kotiin neljä vuotta myöhemmin.

Perheen äiti Gustava kuoli vuonna 1903 keuhkotautiin, joka oli edellisenä vuonna vienyt myös kaksi perheen nuoremmista lapsista. Perheen torpassa lienee silti ollut melko ahdasta vielä vuonna 1910, traagisten tapahtumien aikaan - Fästning-torpassa nimittäin asusti poikien ja heidän vanhan isänsä lisäksi myös 23-vuotias Matilda-sisko sekä alaikäinen tyttölapsi, todennäköisesti 13-vuotias Elna-sisko. Loput sisaruksista ja jokusen siskon avioton lapsi olivat sentään ennättäneet muuttaa pois.

Turun Lehti, 27.08.1910, nr. 99, s. 1
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
Miten veljesten lopulta kävi? Karl haudattiin tasan viikko kuolemansa jälkeen. Viktor joutui oikeuden eteen, ja sai veljensä murhasta 12 vuotta kuritushuonetta, sekä torppari Bäckmanin murhayrityksestä neljä lisävuotta, yhteensä siis jostain syystä 15 vuotta kuritushuonetta. Viktor ei ollut ihan ensimmäistä kertaa pahanteossa. Saman vuoden helmikuussa hän oli saanut kavalluksesta 22 markkaa sakkoa, joka kuitenkin voitiin varojen puutteessa muuttaa neljän päivän vankilatuomioksi.
Viktorin myöhemmästä kohtalosta minulla ei ole tietoa.

Eipä se meidänkään sukumme ihan täysin kunnollista ole ollut, vaikkakin näitä vakavampia rikoksia saa etsiä vähän kaukaisemmista serkuista.

***

Profiileja Geni.comssa: Viktor Wilhelm Rönnberg, Karl Fredrik Rönnberg

Visiitti sanomalehtiarkistoon

Joskus tulee löydettyä uusia lähteitä. Käväisin jonkin aikaa sitten Brages Pressarkivissa, eli Pohjoismaiden vanhimmassa samomalehtiarkistossa, joka on dokumentoinut Suomen ruotsinkielisen lehdistön sisältöä jo vuodesta 1910 saakka.

Arkisto sijaitsee Ritarikadulla, mutta jostain syystä minulla oli vaikeuksia löytää sitä, joten harhailin kyseistä katua edes takaisin hetken, ennen kuin tajusin minne piti mennä. Itse arkisto oli täynnä kapeita käytäviä ja suuria kirjoja tai mappeja, joihin oli leikelty artikkeleita ja muuta materiaalia aihepiireittäin.




Erityisen kiinnostavia omalta kannaltani olivat materiaalit, jotka käsittelivät elämää Helsingissä 1920-luvulla, luotsien ja merimiesten asemaa, sekä sosiaalihuoltoa ja lapsia. Niistä riittikin luettavaa ja selattavaa kansiokaupalla.

Kaikki artikkelit on arkistoitu kokonaisuudessaan, joten on helppoa seurata vaikkapa miten lehdistö on käsitellyt jotain rikostutkintaa, tai mitä sosiaalisia ongelmia on nostettu esiin mediassa. Jokaisen artikkelin kohdalle on merkitty koska ja missä lehdessä ne on julkaistu.

Helsingissä tehtiin kahden kilon kokaiinitakavarikko vuonna 1931. Tässä Hufvudstadsladetin raportti aiheesta.
Artikkeli kuuluu Brages Pressarkivin kokoelmiin.

Sukututkijalle kiinnostava osuus täyttää myös lukuisia hyllymetrejä kirjaston tilasta: nimittäin kuolinilmoitukset. Jos sukulaisesta on julkaistu kuolinilmoitus suomenruotsalaisessa lehdessä, se löytyy täältä. Itsekin tein löytöjä, ja löysin muun muassa isoisoäiti Hannan kuolinilmoituksen vuodelta 1957.

Ilmoitus kuuluu Brages Pressarkivin kokoelmiin.
Kuolinilmoitusten arkisto voikin olla oikea aarreaitta niille, jotka etsivät vaikkapa alle 100 vuottas sitten kuolleiden sukulaisten tarkkoja kuolinaikoja, mutta eivät haluaisi tilata seurakunnalta maksullisia papereita jokaisesta sukulaisesta. Ja jos niitä papereita haluaa tilata, niin kuolinilmoituksista saattaa saada vinkkiä siitä, mitä seurakuntaa kannattaa lähestyä. Ja jos ei muuta, niin saapahan palan historiaa.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...