20 heinäkuuta 2013

Erland Mickelssonin elämä ja teot

Olen kironnut Häkkisiä, jotka aiheuttavat ongelmia, mutta sukupuu on sentään saanut muutaman uuden haaran lomani aikana, nimittäin Korppoosta.

Isoisoäitini Emildan (lue lisää) isä oli Erland Mickelsson, tai Erlanti Mikonpoika, joka alkujaan oli kotoisin Loimaalta. Hän syntyi vuonna 1857 (SukuH) Mikkolan torpassa, Kauhanojan kylässä. Erlandilla oli ainakin kaksi isoveljeä ja yksi isosisko.

Ainoastaan sisko, Emma Sofia, jäi Loimaalle asumaan. Hän eli naimattomana aina nelikymppiseksi asti, jolloin hän meni naimisiin itseään kymmenen vuotta nuoremman työmiehen kanssa. Morsiamen iästä huolimatta pariskunta ehti saada kolme lasta.

Perheen pojat etsivät onneaan muualta.

Vanhin veljeksistä, Karl Fredrik (myös Kaarle Fredrik) oli ensin renkinä eri puolilla Loimaalla, kunnes hän 24-vuotiaana päätti muuttaa Turkuun (SukuH). Hänen kohtalostaan en tiedä vielä tämän enempää.

Ehkäpä 1870-luvun Loimaalla ei ollut juuri mitään tarjottavaa nuorelle miehelle, sillä pari vuotta tämän jälkeen juuri 21 vuotta täyttänyt velipoika Johan (Juho) pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa, ja ilmoitti muuttavansa Korppooseen. Korppoon muuttaneiden luetteloissa ei häntä kuitenkaan näy.

Entäs se Erland? Miten hänen kävi?

Perheen kuopus Erland odotteli vielä muutaman vuoden, kunnes hän 21-vuotiaana, loppuvuodesta 1878, päätti seurata isonveljensä jälkiä, ja lähti myös Korppooseen. Erland päätyi rengiksi Hväsbyn kylään. Jossain vaiheessa hän tutustui itseään kolmisen vuotta nuorempaan torpparin tyttäreen, Maria Adolfina Larssoniin, joka usein kulkee kirkonkirjoissa nimellä Adolfina. Pariskunta otti kuulutukset loppuvuodesta 1881:

Kuvan lähde: Sukuhistoria.fi

Merkinnäistä selviää, että kuulutuksia olivat hakemassa Erland ja morsiamen isoveli Wilhelm Larsson. Adolfinaa itseä ei mainita ollenkaan. Adolfina ja Erland olivat jo ennättäneet ottaa hieman förskottia, sillä nelisen kuukautta kuulutusten ottamisen jälkeen Adolfina synnytti pariskunnan ensimmäisen tyttären, Matilda Alinan, jonka kastemerkinnän kohdalla on merkintä "1/2 oäkta", puoliksi avioton. Ehkäpä kyseessä oli pakkoavioliitto, ja isoveli Wilhelm nappasi Erlandia niskavilloista ja kiikutti papin pakeille hakemaan kuulutuksia? Naimisiin pariskunta ehti seuraavan vuoden keväällä, kun lapsi oli pari kuukautta vanha. Pari vuotta myöhemmin syntyi vielä toinenkin tytär, Emilda Serafina.

Erlandin ja Adolfinan yhteinen elämä ei kestänyt montakaan vuotta, sillä Erland sairastui lopputalvesta 1889 horkkaan tai vilutautiin... ja kuoli, vain 31 vuoden iässä. Hän jätti jälkeensä vasta 29-vuotiaan lesken ja 7- sekä 5-vuotiaat tyttäret.

Adolfina ei koskaan mennyt uusiin naimisiin. Hän ja tyttäret löytyvät leskeyden akuvuosina samasta torpasta Adolfinan vanhempien kanssa, missä asuivan myös hänen leskeksi jääneet pikkusiskonsa lapsineen. Myöhemmin, oman isänsä kuoleman jälkeen, Adolfina ja tyttäret asuivat vaihtelevasti siellä täällä, muiden nurkissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...