06 huhtikuuta 2012

Paljon lapsiä, vähän aikuisia... :(


Entisaikoina perheet olivat isoja, luonnollisesta syystä. Lapsiä näyttää useimmissa perheissä tulleen noin puolentoista-kolmen vuoden välein, vähän perheestä riippuen. Vastaavasti lapsikuolleisuus on ollut korkeaa. Aina ei kaikkia kuolleina syntyneitä lapsia ole edes merkitty kirkonkirjoihin, ja joskus papin merkinnät ovat aika karua luettavaa: "Död, ö.ä. mankön, 1 dag". "Kuollut, avioton, miespuolinen, 1 päivä".

Kovaa elämää Munkkullassa

Lapsikuolleisuuden huippu omassa sukupuussani löytyy 1700-luvun loppupuolelta Kirkkonummelta, kun Munkkulla Bron talonpoika Anders Andersson ja entisen talonpojan tytär Anna Johansdotter perustivat perheen. Pariskunta sai yhteensä seitsemän lasta: ensimmäinen lapsi, Johan, eli vain kahdeksan viikkoa. Lähes tasan vuotta tämän jälkeen syntyi Ulrica, joka eli 13 päivää. Vuotta myöhemmin syntynyt Carl eli 14 päivää. Sitten kuluikin melkein kolme vuotta ennen seuraavaa lasta, Lovisaa, joka yllättäen eli aikuiseksi asti. Tässä vaiheessa tulee taas kuuden vuoden väli, ja sitten syntyy Hedwig Helena, joka elää 8 viikkoa. Pariskunnan viimeiseksi lapseksi jää kaksi vuotta myöhemmin syntynyt Gustaf, 10 viikkoa. On hyvinkin mahdollista että tuohon kuuden vuoden taukoon mahtuu useampikin raskaus ja synnytys, jotka ovat päättyneet keskenmenoon tai kuolleen lapsen syntymään. Aina ei kuolleena syntyneitä lapsia ole merkitty kirkonkirjoihin.

Anders ja Anna menettävät siis kaikki lapsensa, yhtä tytärtä lukuunottamatta, hyvin nuorena. Ainoa aikuiseksi kasvanut lapsi ei hänkään elänyt kovin kauan. Lovisa ehtii täyttää 22 vuotta ja mennä naimisiin, mutta pian häiden jälkeen hän sairastui rokkoon ja kuoli.

Sairaus vai kovat olosuhteet?

Mistä ihmeestä voi näin suuri lapsikuolleisuus johtua? Oliko ehkä Annalla tai Andersilla jokin sairaus, joka vaikutti lapsiin? Vai olivatko ehkä olot Brossa niin huonot, että lapset eivät pärjänneet? Ja mitä on ajatellut asiasta Anna, joka on synnyttänyt lapsen toisensa perään, vain menettääkseen heidät heti?

Anna ei itsekään elänyt kovinkaan vanhaksi. Hän kuoli jo 39-vuotiaana, muutaman kuukauden nuorimman lapsen syntymän jälkeen. Hänen kuolinsyyksen kerrotaan "tvinsot", joka usein saattaa merkitä tuberkuloosia, mutta myös muuta kuihduttavaa sairautta joka saa kantajan laihtuman ja kuihtumaan. Se saattaa myös merkitä niinkin erilaisia sairauksia kuin syöpää, diabetestä, riisitautia, kuppaa, pitkäaikaista ripulia, kilpirauhasen ylitoimintaa... eli ylipäätänsä jotain joka kuihduttaa ihmisen. Kyseessä on enemmänkin oire kuin diagnoosi. Ei siis voida sanoa varmasti vaikuttiko Annan terveydentila lasten aikaiseen kuolemaan.

Annan sisaret ovat myös menettäneet lapsia, mutta kukaan heistä ei niin montaa kuin Anna. Esimerkiksi hänen pikkusiskonsa Helena synnytti yhdeksän lasta, joista kuusi kasvoi aikuiseksi. Nykyaikana tuo olisi karua luettavaa, mutta 1700-luvun loppupuolella se näyttää olleen täysin normaalia. Helenan parempi onni oli minun kannaltani hyvä juttu, hän kun sattuu olemaan yksi isoisoiso(jne)äideistäni.

Entä miten kävi Andersin? Hän meni uudelleen naimisiin ja sai kolme lasta, joista kaikki saivat elää aikuiseksi asti, huolimatta siitä että hekin asuivat Brossa. Hänen nuorin poikansa Anders Johan on puolestaan yksi isoiso(jne)isistäni.

Sukupuut:






Anders Andersson 
Torpparin poika Österbyn Langis-torpasta.
Päätyi Munkkulla Bron herraksi avioliiton kautta.
|
Anders Johan Lindström
Munkkulla Bron talonpoika,
kuudennusmies
|
Clara Wilhelmina Lindström
Getbergin Axel Gabriel Lindströmin toinen vaimo, Getbergin emäntä
|
Anders Alfred Lindström
Getbergin tilallisen nuorempi veli,
asui Brinken-torppaa
\
Helena Johansdotter 
 Kotoisin Munkkullan Brosta. 
Päätyi ensin Laggarsin ja myöhemmin  Kvarnbyn Burasin emännäksi.
|
Eva Helena Gabrielsdotter Åberg
Lampuoti Henrik Johan Bergmanin
vaimo Munkkullasta
|
Carl Anders Bergman
Ahkerasti Kirkkonummea kierrellyt renki, 
myöhemmin torppari Överbyssä
|
Maria Sofia Bergman
Torpparin tytär, piika ja myöhemmin torpparin vaimo Överbyssä
|
Hanna Wilhelmina Eriksson
Torpparin tytär,
Getbergin Brinken-torpan emäntä
/

Gammelmummu
|
Famu
|
Isä
|
Minä


***
Briefly in English
In the older times many families were big, but the infant and child mortality rates were also high. The worst case which I have found in my family comes from Kirkkonummi. One of my great grandfathers, Anders Andersson, and his first wife Anna Johansdotter had seven children. Of these only one survived until adulthood... but not for long. She died at age 22 of some kind of pox.

It's not clear why the children of Anna and Anders died. It might have been that the couple had some medical problems, or maybe the surroundings were bad. Anna died at the age of 39, possibly in tuberculosis. Other alternatives are cancer, diabetes, problems with the thyroid gland... and many others.

Anna's sisters also lost children, but none of them as many as Anna. Her younger sister Helena had nine children, and six of them lived to adulthood. That's good for me, as one of them is one of my great grandmothers. And what happened to Anders? He married again and had three children. All of them lived to adulthood. His youngest son is one of my great grandfathers.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...