14 kesäkuuta 2011

Melkein sukua... sukulaiselle, osa 1

1700- ja 1800-luvuilla Kirkkonummella oli vain jokunen tuhat asukasta, joten on varsin loogista, että Kirkkonummelta kotoisin olevat esi-isät ja esiäidit ovat tunteneet toisensa. Uusin löytöni on tällainen:

Klikkaa isommaksi.
Kuva: Kansallisarkiston Digitaaliarkisto
Petäjärvellä, Antilan torpassa on vuosina 1772-83 asunut paljon väkeä, heidän joukossaan nuori aviopari Simon Andersson ja Stina Henriksdotter, sekä entinen sotilas Anders Bergman, hänen vanha vaimonsa Stina Andersdotter. Simon ja Stina ovat minun isän äidin äidin äidin äidin äidin isän vanhemmat, kun taas Anders ja hänen Stinansa ovat minun isän äidin äidin äidin äidin isän isän isän isän vanhemmat. Aika lailla siis aikojen takaa, mutta mitäpä siitä. Jotenkin on hauska ajatus että he ovat asuneet samassa torpassa.

Nämä kaksi sukua yhdistyivät vuonna 1841, kun Anders ja Stina Bergmanin pojan pojan pojan poika Carl Anders Bergman talutti alttarille Simonin ja Stinan pojantyttären Maria Ulrika Helinin (tai Nybäckin, mutta tästä sukunimiongelmasta lisää joskus toiste). Carl Andersin ja Maria Ulrikan liitosta syntyi muun muassa Maria Sofia Bergman, sukulaisille tunnettu gammelmummun mummuna.
Sukupuun oksa 1:
Simon Andersson (1749-1835) + Christina Henriksdotter (1753-?)
|
Gabriel Simonsson Helin/Nybäck/Helenius (1781-1868) + Christina Lovisa Thomasdotter Lång (1789-1865)
|
Maria Ulrika Helin/Nybäck (1816-?) + Carl Anders Bergman (1818-?)
|
Maria Sofia Bergman (1844-1923) + Adolf Fredrik Eriksson (1840-1885)
|
Hanna Wilhelmina Eriksson (1870-1959) + Anders Alfred Lindström (1858-1923)
|
Gammelmummu
|
Famu
|
Isä
|
Minä

Ja sitten...

Sukupuun oksa 2:

Anders Bergman (1719-?) + Christina Andersdotter (1722-?)
|
Johan Andersson Bergman (1746-?) + Helena Henriksdotter (1746-?)
|
Anders Johansson Bergman (1768-?) + Johanna Johansdotter (1767-?)
|
Henrik Johan Bergman (1795-1860) + Eva Helena Gabrieldotter Bergman (1791-1835)
|
Carl Anders Bergman (1818-?) + Maria Ulrika Helin/Nybäck (1816-?)
|
Maria Sofia Bergman (1844-1923) + Adolf Fredrik Eriksson (1840-1885)
|
Hanna Wilhelmina Eriksson (1870-1959) + Anders Alfred Lindström (1858-1923)
|
Gammelmummu
|
Famu
|
Isä
|
Minä

02 kesäkuuta 2011

Rautalammin Wehniäiset ja vähän muutkin

Heräsin huomaamaan, että mummun äidin puoleinen suku on jäänyt vähälle huomiolle. Tämä johtuu suureksi osaksi siitä, että mummun äidistä, Matildasta, on niin vähän tietoa. Onnistuin kuitenkin jokin aika sitten löytämään Matildan kastemerkinnän kirkonkirjoista, ja sieltä selvisivät hänen vanhempiensa nimet: Abel (Aapeli) Wehniäinen (s. 1854) ja Ebba Maria Huuskonen (s. 1858), molemmat Rautalammilta.


Ebbasta en ole saanut selville mitään varmaa. Ainoa löytämäni Ebba Huuskonen löytyi Hiskistä, ja hänen toinen nimensä on kuin onkin Maria. Ongelmaksi muodostuu se, että hänen syntymävuotensa on 1850, kahdeksan vuotta aikaisemmin kuin yllämainitun Ebban. Toki tiedämme että kirkonkirjoissa esiintyy paljon virheitä ja väärintulkintoja, joten on täysin mahdollista että kyseessä on sama ihminen. Toisaalta kyseessä saattaa olla myös vanhempi sisko, joka on kuollut lapsena, ja jonka mukaan nuorempi sisko on nimetty. Tämän Ebban vanhemmat olivat  Johan Huuskonen ja Walborg Henrikintytär Hämäläinen, 27 vuotta. Ebba Maria on ainoa lapsi jonka heille löysin. Ebba on siis tällä hetkellä arvoitus.

Aapeli Wehniäisellä oli sen sijaan ainakin viisi sisarusta: Emma, August, Johanna, Sofia ja Maria. Todennäköisesti sisaruksia oli enemmänkin, sisarusten äiti Wilhelmina oli nimittäin juuri täyttänyt 30, kun hän sai Aapelin. Rautalammin syntyneitä en vaan ole vielä päässyt tutkimaan tuota pidemmälle. Lasten isän nimi oli Gustaf.

Wilhelminasta löytyy hieman epävarmasti tietoa. Löysin suunnilleen sopivan ikäisen Vilhelminan, joka vuonna 1813 syntyi Mats Pakariselle ja Eva Oxsaselle (Oksaselle?) Rautalammilla. Jätämme siis Wilhelminan vielä rauhaan.

Wehniäiset ovat olleet varsin sikiävää sukua, Gustaf oli nimittäin yksi kymmenestä lapsesta. Pariskunta Erik Wehniäinen ja Anna Häyrinen saivat lapset:
  • Anna Gretha s. 1806
  • David s. 1808
  • Samuel s. 1810
  • Carolina s. 1812
  • Gustaf s. 1815
  • Maja Lena s. 1818
  • Gabriel s. 1820
  • Eva Johanna s. 1823
  • Erik s. 1826
  • Carl s. 1828
Wehniäisiä on hieman vaikea seurata, sillä useamman sisaruksen sarja näyttää antaneen lapsilleen hyvin samantyyppisiä nimiä. Erik ja Anna ovat tässä vaiheessa vanhimmat löytämäni mummun äidin puoleiset sukulaiset, mutta etsintä jatkuu!

Suvun tästä haarasta voidaan mainita, että heidän asuinpaikoillaan on ollut varsin huvittavia nimiä. Wehniäiset ovat asustaneet muun muassa paikassa jonka nimi on Horontaival, sekä kylässä jonka nimeksi on merkitty Sikakoski. Jälkimmäinen muuttuu onneksi myöhemmissä kirkonkirjoissa muotoon Siikakoski.


Sukupuun oksa

Erik Wehniäinen (?-?) + Anna Häyrinen (1784-?)
|
Gustaf Wehniäinen (1815-1875) + Wilhelmina Pakarinen (n. 1814-?)
|
Aapeli Wehniäinen (1854-?) + Ebba Maria Huuskonen (1858-?)
|
Matilda Wehniäinen (1881-1930) + Karl Hedman (-)
|
Mummu
|
Äiti
|
Minä

01 kesäkuuta 2011

Alueellisia eroja Suomenmaassa

Kun osa suvusta on asustanut tiukasti Uusimaalla, ja toinen taas on seilannut ympäri itäistä Suomea, voidaan tehdä muutamia havaintoja. Elämä ei ole ollut aivan samanlaista eri puolilla Suomea.

Muutamia havaintoja:

  • Itä-Suomessa sukunimet ilmestyvät kirjonkirjoihin hieman aikaisemmin kuin Uudellamaalla. 
  • Itä-Suomen naiset käyttävät usein myös naimisiin mentyään omaa sukunimeään, kun taas Uudellamaalla asustavat naiset usein esiintyvät kirkonkirjoissa miehensä nimellä. Poikkeuksia toki löytyy.
  • Muuttokäyttäytyminen on ollut erilaista: idässä on usein muutettu torppaa isommalla joukolla. Esimerkkinä voidaan mainita vaikka jo aikaisemmin mainitut Waltosen veljekset, jotka aikuisina, perheellisinä miehinä muuttivat yhdessä torpasta torppaan, mukana vaimot, lukuisa lapsikatras sekä vanha äitimuori. 
  • Uudellamaalla on enemmän pysytty paikoillaan, tai muutettu ydinperhejoukolla.Vaivaiset vanhemmat ovat usein asuneet samaa taloa nuoren perheen kanssa, mutta esim. veljessarja perheineen ei ole yhdessä muuttanut ympäriinsä. Ehkä tämä on merkki siitä, että idässä talot ja tilat ovat olleet suurempia ja väkirikkaampia kuin etelässä. 
  • Idässä perheet ovat olleet jonkin verran suurempia kuin etelässä. Lapsia on syntynyt hieman enemmän, ainakin minun sukulaisteni keskuudessa. 
  • Idässä ollaan oltu halukkaampia vaihtamaan paikkakuntaa. Etelässä on pysytelty pienemmällä alueella.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...