03 toukokuuta 2011

Kanalassa kasvanut Ulrica

Siuntion vaakuna.
Lähde: Wikimedia Commons
Tällä hetkellä olen Kirkkonummen päässä aika lailla jumissa, kirkonkirjojen loputtua, joten olen yrittänyt katsoa mitä saisin selville lähikunnista sukuun naiduista ihmisistä.

Ensimmäiseksi kohdalle osui Ulrika Johansdotter, vuonna 1782 Siuntiossa syntynyt nainen, joka ilmestyy minun tietoisuuteni kun hän vuonna 1811 muuttaa Lohjalle, mukanaan edellisestä avioliitosta syntynyt poikansa, ja menee vaimoksi leskimies Erik Abrahamssonille. Yhdessä Ulrika ja Erik saavat seuraavana vuonna pojan, jonka nimeksi tulee Gustaf Adolf, josta siis minä polveudun. (Ulrican pojanpojasta Adolf Fredricistä olikin jo juttua vähän aikaa sitten.)

Vaan mistä päin Siuntiota Ulrica tuli ja mitä hän teki ennen kuin muutti Lohjalle? Yllätysten yllätys! En ole ainoa joka on etsiskellyt Ulricaa. Suku Forumilta löytyi noin vuoden vanha kysely siitä, minne Ulrica oli joutunut muutettuaan pois Siuntiosta. Minnepä muualle, kuin Lohjalle, idyllisesti nimittyyn Paradis-torppaan, foorumilla vastattiin. Sama Ulricahan se siellä. Ja Sukuforumin ystävällisen väen avustuksella Ulrican aikaisempi elämä alkoi selvitä.

Ulrica syntyi vuonna 1782 aviottomana lapsena, 23-vuotiaalle talonpojan tyttärelle, Anna Christina Henrikintyttärelle, joka asui paikassa, jonka hieman huvittava nimi on Kanala. Kastetuista selviää että lapsen isäksi oli ilmoitettu nuori seppä Johannes Caroli Bläsabysta. Isyyttä on nähtävästi pidetty selvänä, koska Ulrica käyttää patronyymia, eli isännimeä. Miksi nuoret eivät menneet naimisiin? Siitä ei ole merkintää kirjonkirjoissa. Nuoren sepän myöhemmistä vaiheista en vielä ole saanut selvää. Hän katoaa jokunen vuosi tämän jälkeen Bläsabysta. Ulrican äiti, Anna Christina, on merkitty asuvaksi isänsä talossa, mutta hänen kohdallaan on merkintä, että hän on muutamaa vuotta myöhemmin saanut aviottoman lapsen Helsingissä.

Ulrican lapsuudesta emme tiedä mitään, mutta kasvettuaan aikuiseksi hän on mennyt naimisiin sotilas Samuel Trastin kanssa. Sotilaalle ja vaimolle on syntynyt ainakin kaksi lasta, poika Erik Johan uudenvuodenaattona 1807 ja pienenä kuollut tytär. Tämä Samuel Trast onkin hämmentävä hahmo, koska hänestä ei tunnut löytyvän oikein mitään tietoa ennen kuin hän menee naimisiin Ulrican kanssa. Eikä tietoa löydy juurikaan sen jälkeenkään. Edes miehen kuolinvuotta en onnistunut löytämään, vaikka pakkohan hänen on jossain vaiheessa kuolla, kun Ulrica menee uusiin naimisiin. Onneksi tämä Trastin haara ei sinänsä kuulu minun esipolviini.

Kun Ulrica meni naimisiin Erik Abrahamssonin kanssa, sai kaksi leskeä toisensa. Kummallakin oli lapsia jo ennestään. Kun avioliitto solmittiin, Ulrica oli hädin tuskin 30-vuotias, Erik jo päälle nelikymppinen. Yhteiselämää kesti kuitenkin yli kolmekymmentä vuotta.

Viimeiset vuotensa Ulrica vietti taas leskenä, köyhänä ja ruotuvaivaisena. Ruotuvaivainen oli henkilö, joka ei kyennyt itse vastaamaan elatuksestaan, vaan häntä huollettiin tietyistä tiloista muodostuvan köyhäinhoitopiirin, eli ruodun, sisällä. Ruotuvaivainen asui aina määräajan talossa ja siirtyi sen jälkeen ruodun seuraavaan taloon. Kyseessä oli siis eräänlainen köyhäinhoidon muoto.

Sukupuun oksa:

Ulrica Johansdotter (1782-1857) + Erik Abrahamsson (n. 1771-1844)
|
Gustaf Adolf Eriksson (1812-?) + Eva Christina Munk (1817-?)
|
Adolf Fredrik Eriksson (1840-1885) + Maria Sofia Bergman (1844-1923)
|
Hanna Wilhelmina Eriksson (1870-1950) + Anders Alfred Lindström (1858-1923)
|
Gammelmummu
|
Famu
|
Isä
|
Minä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...