27 maaliskuuta 2011

Merimies Matti Henrik Tuovisen jäljillä, osa 1

Olen tässä blogissa enimmäkseen keskittynyt niihin esi-isiin ja esiäiteihin, jotka ovat asustelleet Kirkkonummella. Syy tähän on yksinkertainen: heistä on kohtalaisen helppoa löytää tietoa aina 1700-luvun alkupuolelle saakka, he ovat asustelleet paikoillaan, noin kymmenen kilometrin säteellä nykyisestä olinpaikastani, paikat ovat kohtalaisen tuttuja, kirkkoherranvirasto lähellä ja niin edelleen.

Mutta onhan noita muitakin sukuhaaroja: Korppoossa, Helsingin pitäjässä, Viipurissa ja vähän muuallakin. Näitä kaikkia on vain hieman vaikeampi tutkia. Erityistä huolta ja vaivaa aiheutuu niistä sukuhaaroista, jotka ovat asuneet rajan taakse jääneessä Karjalassa. Näiden suhteen olen pitkälti Hiskin ja Katihan varassa, enkä oikein uskalla luottaa siihen että suunnilleen oikean ikäinen Matti tai Liisa on juuri se minun etsimäni. Virheiden vaara on suuri.

Nyt kuitenkin rohkaistuin etsimään erästä Mattia, nimittäin Tuovisen Mattia, äitini isän isän isää. Ja koska tiedä että suurin osa tämän blogin viidestä lukijasta ei ole itse selaillut kirkonkirjoja, ajattelin tällä kerralla kuvailla prosessia vähän tarkemmin.

Tästä aloitamme:
Matti Tuovinen (?-n. 1914) + Saara (?-n. 1934)
|
Yrjö Tuovinen (1898-1980) + Lyyli Valtonen (1905-?)
|
Vaari
|
Äiti
|
Minä
Yllä näet sen tiedon joka minulla oli kun aloitin. Vanhimman sukupolven kuolinvuodet perustuvat vaarini muisteluihin. Matista minulla ei ole valokuvaa, mutta hänen vaimostaan Saarasta löytyy kuva, ja Saarahan oli taannoisessa hautajaiskuvassa mahdollinen hautauksen kohde.

Saara noin vuonna 1930. 
Hiskistä löysin isovaari Yrjön syntymämerkinnän ja siitä pääsinkin jo eteenpäin. Yleensä iskisin tässä vaiheessa skannattujen kirkonkirjojen kimppuu, mutta Viipurin seurakuntien kirkonkirjoja löytyy netistä aika huonosti. Hiskiä ja Katihaa kaivelemalla selvisi seuraavaa: Matti Henrik Tuovinen oli syntynyt 25.11.1842 Joroisilla. Ammatiltaan hän oli merimies. Hänen vaimonsa oli Saara Juhanantytär Montonen ja suunnilleen kymmenen vuotta miestään nuorempi. Saran tarkka syntymäaika ei ole tiedossa, mutta hänen ikänsä on merkitty kirkonkirjoihin jokaisen lapsen kohdalla, ja niiden perusteella voidaan päätellä että hän on syntynyt noin vuonna 1853.

Matilla ja Saaralla oli ainakin viisi lasta:
Jostain syystä perheella oli huonoa onnea tytärten suhteen: molemmat kuolivat alle vuoden ikäisenä, Emilia Lydia hinkuyskään ja Martha Maria keuhkokuumeeseen.

Koska tai miksi Matti tuli Viipuriin? Se ei selviä mistään. Myös se, koska ja missä hän meni naimisiin Saran kanssa jää hämärän peittoon. Voidaan olettaa että se olisi tapahtunut Viipurissa. Ainakin seudulla näyttää eläneen paljon Montosia, ja yksi sopivan ikäinen Saara Juhanantytär Montonen näyttää syntyneen Viipurissa. Nimet ovat kuitenkin niin tavallisia, että en pelkästään tämän perusteella uskalla sanoa varmasti että tämä Saara on meidän Saaramme. Edes perheen asuinpaikka ei minulle vielä selvinnyt: asuinpaikaksi on Katihaan merkattu pelkkä "T".

Näkymä Katiha-tietokannasta. Asuinpaikka, ammatti, nimet,
sukupuoli, sekä syntymäpäivä ja -paikka paljastuu tästä. 

Tuntuu oudolta, että perheen toisen ja kolmannen lapsen välissä on kokonaiset 12 vuotta. Mitä näinä vuosina tapahtui? Eikä lapsia vaan siunaantunut, vai eikö kirkonkirjoja joihin heidät on merkitty ole jäljellä? Haudattujenkaan joukosta en löytänyt todennäköisiä lapsia. Viipurissa ei näytä tähän aikaan asuneen kuin muutama hedelmällisessä iässä oleva Tuovisen perhe, ja kaikki löytämäni lapset, niin syntyneet kuin haudatut, näyttävät kuuluvan johonkin näistä. Vai asuiko perhe kenties jossain muualla? Ainakaan Hiskistä ja Katihasta ei löydy siitä jälkiä. Vai oliko Matti kenties merillä vuosikausia?

Miten sisämaan pojasta tuli merimies? Sekään ei vielä ole selvinnyt. Suuntasin toiveikkaana Merimieshakuun, mutta sieltä ei Mattia löydy. Eikä ihmekään, tietokannasta kun puuttuvat Viipurin merimiehet. Harmittavaa.

Jo mainitun lisäksi sain tietää Matin kuolinajan. Hän kuoli 18. kesäkuuta 1918, neljä vuotta myöhemmin kuin alkuperäisissä tiedoissani väitettiin. Kuolinsyy ei selviä Katihasta. Hän ehti elää 75 vuotta ja hänen viimeiseksi asuinpaikakseen jäi paikka nimeltä Kärmekallio, jossain Viipurin lähellä.

Seuraavaksi pitääkin seurata Matin jälkiä ajassa taaksepäin, Joroisiin. Ehkäpä sieltä selviää enemmän...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...